sunnuntai, 26. heinäkuu 2009

Kaalisoppaa koneeseen

Ei sentään pelkkää kaalia. Puolikas pienestä kukkakaalista kuitenkin. Lisäksi perunoita, porkkanaa, sipulia, valkosipulia, herneitä ja tilliä. Kaikki tuoreista aineksista. Sekaan heitän 350gr naudan jauhelihaa, jonka otin aamulla pakasteesta sulamaan. Maustan keiton mustapippurilla ja lihaliemikuutiolla.

Osan kasviksista hain viljelypalstaltani. Unohdin ottaa persiljaa, mutta nyt menköön tilli sen tilalla. En olekaan tilliä jauhelihasoppaan aiemmin lisännyt. Saapa nähdä kuinka sopii. Tarkoitus on huomenna mennä ostoksille ja ostaa kalaa tillin kaveriksi. Tekee oikein mieli savustettua kirjolohta!

Koetan syödä kalaa kaksi kertaa viikossa ja yleensä se kyllä onnistuukin. Marketista kalan haen ja toisinaan kyllä saa miettiä muutaman hetken onko se vielä syötävää. Yllättävän usein kala on todella "kuolleen " näköistä. Onnekseni olen tässä vuosien saatossa katselemaan kalaa kunnioittaen sen tuoreutta tai melkein tuoreutta.

Tykkään myös kalasta. Kirjolohi ja kuha ovat listoillani useimmiten. Tykkään myös kermaisista ja majoneesipohjaisista soosseista kalan kanssa. Hiljakseen olen niitä vähentänyt, mutta majoneesi kyllä aika usein on listallani ja kunnon majoneesi. Ei mikään etikalle maistuva laihis versio! Otan soossia kuitenkin jo hiukan vähemmän sinne kalan koristeeksi. Majoneesisoossin maustan raastetulla sitruunankuorella ja sen mehulla. Hyvää.

Nyt on sellainen kevyempi viikko ollut takana, vaikka yhtenä iltana onnistuin tuhoamaan puolikkaan sipsipussin ja pienen suklaalevyn. Lisäksi vähän rannskalaisia pastilleja eräänä lukutuokiona livahti kuin huomaamattani suustani alas. Hyi! Sellaisia paheita minulla on yleensä näin menkkojen aikoihin. Hormoonini ikäänkuin ulvovat: tuokaa suklaata ja sipsejä, emme muuten selviä tästä urakasta.

Vähenemään päin tosin ovat nuo namitkin. Melko hyvin olen saanut ne hormoonit pidettyä kurissa ja napsin entistä vähemmän makeaa. Monesti olen tyytynyt suklaapatukkaan ja välillä ihan pelästyn eikö enää tee mieli suklaata lainkaan.

Yksi syy tuohon suklaan himoon on ollut keväällä tehty sappileikkaus. Vaikka nykyisin voin syödä jo lähes kaikkea, niin tuo suklaa ei oikein tunnu sopivan ja hyvä niin.

Pakastinta olen tyhjännyt ja nyt on vuorossa tuo jauheliha. Soppana pakastettu jauheliha käy hyvin ja saan siitä nyt noin neljän päivän keiton ja pääsen helpolla. Ainakin yksi annos menee takaisin pakastimeen kiirepäiviä varten ja tuon kolme annosta juuri ja juuri viitsiin peräkkäisinä päivinä syödä.

Pakastinta olen tyhjännyt myös tulevan muuttoni vuoksi. Nyt vain tuli pieni ongelma, silla marjat alkavat kypsyä pensaissa ja minne saan kaiken upotettua, kun ei voi sitä pakastintakaan käyttää. Tänään keräsin yli litran vadelmia ja ne on pakko syödä tuoreena. Onneksi kanit söivät keväällä suurimman osan vadelman versoista eikä tänä vuonna tule niin hyvä sato kuin viime kesänä.

Keväällä harmitti tuo kanituho, mutta nyt nyt olen tyytyväinen. Ei tarvitse tehdä hilloa eikä mehua vadelmista. Mustaviinimarja kypsyy jo silmissä ja siitä on pakko keittää tässä muuttotohinassa vielä hilloa. Koetan saada keitokset sellaisena päivänä valmiiksi, kun voin ne jo viedä sinne uuteen asuntoon jääkaappiin.

Kesäkurpitsat olivat turvonneet valtaviksi. Liian suuriksi. Käyvät enää soseisiin ja paistoksiin. Paistetut kesäkurpitsapihvit taitavat nyt kuulua myös ruokavalikoimiini jonkin aikaa. Kieritellään kananmunassa ja esim vehnäjauhoissa ja paistetaa. Korppujauho on lopussa ja on vain vehnäjauhoa enkä meinaa enää uusia jauhoja tähän talouteen ostaa. Koetan saada tuon vehnäjauhonkin kulumaan ettei sitä vajaata pussia tarvitse kuljetella enää mukana. Lettuja onkin tullut tehtyä aika useaan otteeseen...

Kaikesta herkuista ja menkoista huolimatta painoni oli tänä aamuna 72kg. Vatsalihasliikeitä olen tehnyt jonkin verran, mutta enemmänkin saisi niitä tehdä. En vain jaksa. Tosin niitä on mukava tehdä, kun jo kuukauden harjoittelun jälkeen alkaa näkyä työn tuloksia. Kaikki hameeni ja housuni sujahtavat päälleni ilman irvistelyä ja se on mukavaa. Toivottavasti näin on jatkossakin.

Liikuntaa en ole lisännyt ikävä kyllä. Kiipeän kyllä portaat toiseen kerrokseen ja kauppamatkani ovat melko pitkiä. Varsinaisella lenkillä en ole käynyt useaan päivään. On ollut sitten muuta kulkemista, koska on ollut kesävieraita ja heidän kanssaan on tullut sitten käveltyä kaupungin katuja edes takaisin. Kaipa tuo kasvimaalla kökkiminenkin jonkin verra kaloreja kuluttaa. Tuntuu kyllä selässä, ei niinkään reisissä.

Tämän päivän aamiainen: murukahvi, paahdettu ruisleipä,päällä 3 siivua 17%edamjuustoa, pippurikinkkufile pala ja reilusta margariinia. Kalinka jugurtti.

Myöhäinen lounas: jauhelihasoppa, näkkäri+margis+siivu 17 edamia. Jälkiruuaksi vadelmia, kahvi ja pannukakkupala hillolla.

Illasta varmaankin leipää ja ehkä turkkilaista jugurttia hunajan ja vadelmien kanssa.

Päivän plussat: reipasta kävelyvauhtia pellolle ja takaisin painavien kassien kanssa. Marjan keruuta ja heinän niittoa kasvimaalla.

Vielä ei mitään kovin positiivista. Hilloakin pistän pannarille sopivasti enkä liikaa...toivottavasti.

 

 

lauantai, 18. heinäkuu 2009

Sopivasti lihava tai...

Leevin kappale on tänään jyystänyt päässäni. Vaikka se onkin mukavaa kuunneltavaa ja humoristinenkin, niin silti mielessäni käväisee ajatus lahduttamisesta ja elämäntaparemontista. Taas jälleen kerran.

Hyvin alkanut alkuvuosi on taas tuonut takapakkia. Alkuvuodesta sappikivet saivat olemaan jonkinlaisella kurilla ilman suklaata ja sipsejä. Sappikivet leikattiin ja nyt voin ikäväkseni vain todeta, että palailen taas niihin huonoihin tapoihini, joista kovalla työllä koetin päästä eroon.

Pakko siis ryhdistäytyä ja palauttaa kunnon ruokatavat elämääni. Olo alkaa olla aika ahdistavaa näillä painoilla ja pituuksilla. Mielessä kummittelee riskit diabeteksestä ja muista sairauksista. Niitä kun suvussani on iso liuta.

Ajattelin, että tämä blogin pitäminen helpottaa ja auttaa pitämään minua ryhdissä, kun tähän urakkaan olen lähtenyt. Itselleni tätä kirjoitan, mutta kenties saan joltakin saman ongelman kanssa painineen henkilön tukea ja hyviä neuvoja. En ehkä niin helposti anna periksi, kun tiedot tulevat näin melkeimpä kaikkien silmien eteen. Koetan päivittää tätä viikoittain aina kun pidän punnituspäivän.

Punnitsen itseni mieluiten aamusta, koska painoni on silloin alimmillaan!

Tiedostan kyllä tämän paino ongelmani syyt, mutta olen laiska tekemään niiden hyväksi mitään. Keksin kyllä syyn miksi viineri on parempi vaihtoehto, kun pullaviipale. Lenkille en halua mennä, koska sataa vettä. Huomioikaa se, että omistan kunnon saappaat ja sadetakin. Uudet lenkkarit kastuvat ja sotkeentuvat sateessa. Omistan myöskin  pesukoneen, jossa ne lenkkarit voi pestä ilman vaivaa. On liian kuuma. Nukun niin pitkään. Pakko lukea kirjaa. Pakko tehdä pari sudokua ja sitten onkin jo ilta.

Olen keksittyjen syiden mestari.

Vielä muutama sana minusta itsestäni. Olen noin 157cm pitkä ja tämänhetkinen painoni on noin 73kg. Olen siis reippaasti ylipainoinen ja ikääkin on jo mukavat 54v. Minulla on verenpainelääkitys, hormonikorvaushoito, lievä mitraaliläppävuoto. Kaikki syyt siis saada painoa alas ennenkuin saan sen pelätyn diabeteksen tai aivohalvauksen kaikesta syödystäni rasvasta ja suolasta.

Nyt siis olen lähtenyt näin liikkeelle tämän painonhallinnan kanssa ja mielessäni siintää jo sellainen reilun kymmenen kilon pudotua ja totuttelu siihen ajatukseen, että tästä se lähtee ja onnistuu myös. Välisaavutuksenani on aina parin kilon selvä pudotus.

Painoni vaihtelee hyvin vähän yleensä eri päivien kesken. Ainoa selkeä piikki on kuukautisten aikaan ja ennen niitä. Silloin painoni nousee jopa parikin kiloa nesteiden vuoksi, mutta laskee sitten kuukautisten loputtua hyvinkin pian normaaliin lukemaan.

Olen nainen, joka on ollut aina kaikkiruokainen ja lähellä ruokalautasta. Vartaloni on muuten ok, mutta kaikki ylimääräinen rasva kertyy vatsan seutuville. Olen pallovatsa, jolla on selkeä vyötärä. Luojalle kiitos siitä! Minulla ei myöskään ole pahemmin jenkkakahvoja ja olen onnekseni selvinnyt ilman suurempia selluliittiongelmia. Vyötäröni on siis selkeä ja sääreni hyvät. Kun vain tuon pallon saan irti muusta kehostani. Olen kuin 8.kuulla raskaana!

Nyt vain pientä, tai reilusti kunnon ryhdistäytymistä ja rasvalle kyytiä.

Päivän pinnaus: koko päivä parvekkeella löhöten ja käsitöitä tehden.

Päivän plussat: tein vatsalihasliikkeitä yhteensä 60.

Päivän ruoka: aurinkokuivattua tomaatti-broileripastaa, murotaikinamansikka piirasta.

Syön myös kunnon aamupalan.: murukahvia, voileivän päällysteillä ja jugurtin.

Iltapalana mielelläni: turkkilaista jugurttia, hunajaa ja marjoja. Lisäksi näkkärin ja päällysteet.

Leivän päällysteistä sitten lisää myöhemmin. Tänään on terveellistä proteiinia eli pieni broilerin ohutleike ja juustonäkkäri.

Kummasti alkaa jo heti nälättää pelkkä ajatuskin.....